Aavesärky ja sen hallinta

Mitä on aavesärky?

Aavesärky on särkyä, joka esiintyy raajassa, jota ei enää ole. Kipu voi olla paikallista ja se esiintyy hyvin eri muodoissa. Joskus kipu on niin voimakasta, että se vaikuttaa amputoidun päivittäiseen elämään ja elämänlaatuun hyvinkin paljon. Aavekivussa psykofyysinen yhteys on häiriintynyt, jolloin aivot eivät ole rekisteröineet raajan puutosta ja kiputuntemukset jatkuvat. Kiputuntemuksia on kuvailtu pistäviksi, polttaviksi, viiltäviksi ja kramppimaisiksi kivuiksi. Tuntemukset ovat hyvin yksilöllisiä. Aavesärky on yleistä erityisesti silloin, kun kipua on esiintynyt raajassa ennen amputaatiota. Näin ollen sairaan raajan kivunhoito on erityisen tärkeää ennen amputaatiota. Monet amputoidut tuntevat edelleen puuttuvan raajan vaikka kipua ei esiintyisikään.

Kenellä aavesärkyä esiintyy ja miksi?

Aavesärkyä on todettu esiintyvän ainakin 70 % :lla amputoiduista jossain vaiheessa elämää. Aavekivun esiintyvyys kasvaa iän myötä. Aavesärkyyn vaikuttavat myös mm. seuraavat tekijät: hermojen vaurioituminen amputaatio- tai onnettomuustilanteessa, psyykkinen stressi, ilmanmuutokset, kylmyys, mekaaninen ärsytys tyngässä sekä proteesin huono istuvuus. Hyvä kivun hoito ennen amputaatiota vähentää aavesäryn riskiä amputaation jälkeen. Aavesäryn esiintyessä pitkän kivuttoman kauden jälkeen, kannattaa huomioida myös lanneselän hermopinteen mahdollisuus aavesäryn syntyyn. Muita fyysisiä tekijöitä aavesäryn syntyyn saattavat olla: neuropatia, verenkiertohäiriöt sekä neurooma, joka on paineherkkä kasvannainen hermojen päätteissä.

Aavesäryn hoito

Yhtä jokaiselle pätevää hoitoa ei aavesärkyyn ole vielä löydetty, mutta tarjolla on useita eri vaihtoehtoja, joista voi yhdessä hoitavan lääkärin kanssa etsiä itselle toimivimmat kivunhoitomenetelmät. Yleinen hoitomuoto on kipulääkitys, mutta myös muita hoitomuotoja on tarjolla.

   < < Psyykkinen hyvinvointi

Ihmisen ollessa psykofyysinen kokonaisuus, psyykkisen hyvinvoinnin merkitystä ei tulisi vähätellä kivunhallinnassa. Psyykkiseen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa paitsi lääkkeillä myös eri terapiamuodoilla. Näistä mainittakoon rentoutusterapia, hypnoosi ja perinteinen psykoterapia. Kipu saattaa olla merkki vaikeudesta hyväksyä amputaatio ja sen mukana tuomat rajoitteet. Myös vertaistuki on tärkeää erityiseti ampuaation jälkeen ja jos mahdollista myös ennen amputaatiota, kun toimenpiteestä on päätetty. Vertaistukea on tarjolla mm. eri järjestöissä, kuten Suomen Nuoret Amputoidut (SNA) ja Aktiiviset Amputoidut sekä myös meillä Suomen Proteesipalvelussa.

   < < Fysioterapia

Fysioterapian keinoin aavesärkyä hoidetaan mm. hieronnalla, lämpöhoidolla ja TENS (transcutaneous electrical nerve stimulation) –hoidolla, jolla stimuloidaan hermokudosta. Oleellista fysioterapiassa kuitenkin on harjoittaa tyngän lihaksistoa, jolloin vaikutetaan tyngän aineenvaihduntaan, verenkiertoon ja hermolihastoimintaan. Tyngän lihaksiston harjoittaminen auttaa myös helpottamaan kehontuntemusta, joka on amputaation seurauksena muuttunut.

   < < Vaihtoehtoinen lääketiede ja terapia

Vaihtoehtoiseksi lääketieteeksi luetaan hoitomuodot, joita ei ole länsimaisessa lääketieteessä tieteellisesti todistettu päteviksi. Yksilöllisesti näistä hoitomuodoista voi olla suurtakin apua. Tällaisia hoitomuotoja ovat mm. akupunktio, hypnoosi, yrttivalmisteet ja erilaiset hierontamenetelmät.

   < < Proteesitekniikka

Holkin sopivuus on tärkeä osa aavesäryn hallinnassa. Meillä on nyt myös uusia tuotteita aavesäryn vähentämiseksi. Voit kysellä eri vaihtoehtoja Suomen Proteesipalvelusta omalta proteesimestariltasi.

Lähde: Stolperstein 06 / 2004, nro 2

Fysioterapeutti Heidi Phillips

Ota yhteyttä

Soita 09 347 8350

Lähetä sähköpostia »